Sápmelaš kulturárbbi ontologalaš politihkka

Sápmelaš kulturárbbi ontologalaš politihkka – Čuoldit sámi duohtavuođaid

Kulturárbi lea mielde sápmelaš servodagas máŋgga láhkai: árgabeaivve, searvvušlaš ja servodaga eallima geavadiin, vieruin, árvvuin, mearkkašumiin ja materiálalaš objeavttain. Kulturárbi sáhttá leat muitalus, gárvu dahje bivttas, dearvvahanvuohki, ovdanbuktima hámit, main biras govviduvvo dahje atnubierggas geavahusas dahje museačoakkáldagas. Kulturárbi lea maid ehtalaš, vuoigatvuođalaš ja politihkalaš ásahemiid čuozáhahkan: dan meroštallet ja suodjalit iešguđetlágan soahpamušat ja norpmat sihke politihkalaš ráhkadusat ja diskurssat. Ovttaskas olbmuid ja servošiid eallima árgga lassin kulturárbi eallá ja oažžu iešguđetlágan mearkkašumiid maid dáidagis, museas ja servodatlaš doaibmamis, main seammás huksejuvvo sápmelaš historjá, dáláš ja boahttevuohta.

Mii leat dáin latnjalas fidnuin beroštuvvan kulturárbbi máŋggalágašvuođas – mii dutkat, man láhkai sápmelaš kulturárbi lea leahkimin sápmelaš servodagas. Makkár sápmelaš máilmmiid kulturárbi midjiide rahpá iešguđetlágan geavadiid ja gaskavuođaid bokte? Man earálágan vugiin dát duođalašvuođat buvttaduvvojit ja makkár politihkalaš ja diskursiivvalaš eavttuid ja váldedynamihkaid vuolde dat riegádit? Mat sáhttet leat sápmelaš vuogit seassat ja meroštallat kulturárbbi? Fidnuin dutkojuvvo nappo sápmelaš kulturárbbi leahkima politihkka diehtaga ja dáidaga vugiin ja maiddái daid ovttastemiin.