Saamelaisen kulttuuriperinnön ontologinen politiikka – Saamelaisten todellisuuksien kutomista.
Kulttuuriperintö on läsnä saamelaisessa yhteiskunnassa monella tapaa: arkisen, yhteisöllisen ja yhteiskunnan elämän käytäntöinä, tapoina, arvoina, merkityksinä ja materiaalisina objekteina. Kulttuuriperintöä voi olla tarina, päälle puettu vaate, tervehtimistapa, ilmaisut, joilla ympäristöä kuvaillaan tai esine käytössä tai museokokoelmassa. Kulttuuriperintö on myös eettisten, oikeudellisten ja poliittisten säätelyjen kohteena: sitä määrittävät ja suojelevat erilaiset sopimukset ja normit sekä poliittiset rakenteet ja diskurssit. Yksilöiden ja yhteisöjen elämän arjen lisäksi kulttuuriperintö elää ja saa erilaisia merkityksiä myös taiteessa, museossa ja yhteiskunnallisessa toiminnassa, joissa samalla rakennetaan saamelaista historiaa, nykyisyyttä ja tulevaisuutta.
Olemme näissä toisiinsa limittyvissä hankkeissa kiinnostuneita kulttuuriperinnön moninaisuudesta – tutkimme, millä tavalla saamelainen kulttuuriperintö on olemassa saamelaisessa yhteiskunnassa. Millaisia saamelaisia maailmoja kulttuuriperintö meille avaa erilaisten käytäntöjen ja suhteiden kautta? Miten erilaisin tavoin näitä todellisuuksia tuotetaan ja millaisten poliittisten ja diskursiivisten reunaehtojen ja valtadynamiikkojen vallitessa ne syntyvät? Mitä voivat olla saamelaiset tavat tarkastella ja määrittää kulttuuriperintöä? Hankkeissa tarkastellaan toisin sanoen saamelaisen kulttuuriperinnön olemassaolon politiikkaa tieteen ja taiteen keinoin sekä niitä yhdistäen.