”Guldalit, Čatnasit, Ciekkadit” on ympäristö- ja tilataideteos, jossa Aikio yhdistelee enemmän tai vähemmän prosessoituja luonnonmateriaaleja ikoniseen saamelaiskuvastoon kuuluvaan laavuun. Teoksen vitriinimäinen lasirakenne pohtii esittämisen ja esillä olemisen kysymyksiä. Lasi suojaa sen taakse asetettua, mutta myös eristää sen katsojasta, estää koskemisen, kuulemisen ja niihin perustuvan vuorovaikutuksen. Lasin sisään vangitseminen jähmettää ihmisen vastavuoroisen suhteen maahan ja muuhun elävään, joiden kuuntelemista suhteiden syntyminen vaatii. Sama jähmettyneisyys voi hallita laajemmin sitä, miten saamelaiset tulevat esitetyiksi ja nähdyiksi – tai jäävät näkemättä ja kuulematta.

Guldalit, Čatnasit, Ciekkadit -teos on osa Koneen Säätiön rahoittamaa, tietoa ja todellisuuksia saamelaisen taiteen keinoin luovaa Logi – Saamelaisen kulttuuriperinnön ontologinen politiikka -hanketta (2019-2021(23)).
Teoksen sisällöllistä prosessia sekä sen loppuunsaattamista on tukenut myös Suomen Akatemian rahoittama, Saamelaisen kulttuuriperinnön ontologista politiikkaa tarkasteleva tiedehanke Árbi ja sen tutkimusryhmä.
Yhteistyökumppanit
Lapin yliopisto
Metallikehikon toteutus: Onnellisen Sepän Paja
Taideteoksen kasaus ja lasien asennus: Pohjoisen lasipalvelu Oy
Kuntan lahjoitti: Kunttakeisari
Kiitokset
Arvind Ramachandran avusta teoksen piirrustusten kanssa
Kiitokset keittiön lainasta ja avusta naudan luiden keittämisessä
Bar52, Pekka Levisalo, Niina Kuisma ja Pauli Alanen
